Legendojen kypärämallit

Luca Cadalora

Luca Cadalora, Modena, on italialainen entinen ratamoottoripyöräilijä. Hän on lajin kolminkertainen maailmanmestari vuosilta 1986, 1991 ja 1992. Cadalora ajoi 125cc-luokan mestariksi Riejulla ja kahteen 250cc-luokan mestaruuteen Hondalla. Cadalora kilpaili menestyksekkäästi myös 500cc-luokan MM-sarjassa.

Luca Cadalora aloitti uransa MM-tasolla kaudella 1984 125-kuutioisissa. Heti ensimmäisellä kaudella hän oli kerran palkintopallilla. Cadalora voitti ensimmäisen osakilpailunsa kaudella 1986 ja samalla kaudella hän voitti myös ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Seuraavalla kaudella Cadalora siirtyi luokkaa ylemmäs 250-kuutioisiin. Kolmena ensimmäisenä kautena luokassa hän ajoi muutamia kertoja palkintosijoille, mutta kalusto ei ollut kilpailukykyinen sarjan parhaimpien kanssa. Siirryttyään Yamahalle kaudeksi 1990 Cadalora ajoi MM-sarjan kolmanneksi ja kahtena seuraavana kautena hän oli maailmanmestari Hondalla. Kausi 1991 oli Luca Cadaloran paras. Hän ajoi 15 osakilpailussa 12 kertaa palkintopallille voittaen kahdeksan osakilpailua.

Maailmanmestaruuksien jälkeen Cadalora siirtyi 250-kuutioisista 500-kuutioisiin. Hän ajoi kausina 1993-1997 tasaisesti yli 100 pisteen kausia ollen kokonaispisteissä toinen, kahdesti kolmas, viides ja kuudes. Cadalora lopetti täyden MM-sarjan kiertämisen kauden 1997 jälkeen, mutta "jäähdytteli" uraansa vielä kolme kautta yksityistalleissa ajaen kahdesta seitsemään osakilpailua kaudessa. Cadalora osallistui vuonna 2008 The Bikers' Classics -nimiseen klassikkopyörien kilpailuun.

Cadaloran sanotaan olleen valtavan lahjakas, mutta hän ei ajanut harjoituksissa koskaan niin kovaa kuin olisi voinut. Laiskasta harjoittelusta huolimatta hän pystyi taistelemaan kisoissa voitoista.

Kork Ballington

Vuonna 1978 Imatranajo ajettiin heinäkuun lopulla ja tuolloin Vuoksen rannalla ihmeteltiin 250- ja 350-kuutioisia Kawasakeja.

Japanilaistehdas toi radalle kaksisylinteriset kaksitahtiset pyörät, joiden sylinterit olivat valtavirrasta poiketen peräkkäin, eivätkä totutusti rinnakkain.

Uutukainen oli myös nopea ja Kawasakitallin ykköspilotti, etelä-afrikkalainen Kork Ballington voitti Imatralla molempien luokkien kisat.

Hugh Neville "Kork" Ballington syntyi Salisburyssä eteläisessä Rhodesiassa vuonna 1951 ja voitti 1970- ja 80 lukujen taitteeseen osuneen uransa aikana kaikkiaan neljä ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruutta.

Imatralla Ballington esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1977, jolloin hän sijoittui Yamahoillaan kaksipuolikkaissa kolmanneksi ja 350-kuutioisissa sijalle 13.

Vuoden 1978 tuplavoiton lisäksi Isoa Britanniaa aktiiviurallaan edustanut Ballingfton voitti 250-kuutioisten mestaruuden -79 ja 80 vuonna.

Viissatasissa podium tuli Ballingtonille tutuksi vuonna 1981, kun hän kiilasi Kawasaki KR500-pyörällä sekuntikamppailussa kolmanneksi häviten hopean Randy Mamolalle 0,3 sekunnilla.anut Ballington voitti 250-kuutioiset -79 ja -80.

Kenny Roberts

Kenny Leroy Roberts, Modesto, on uransa lopettanut ratamoottoripyöräilijä. Hän voitti kolme maailmanmestaruutta 500-kuutioisten MM-sarjassa. Robertsin poika Kenny Roberts Jr on myös ratamoottoripyöräilijä, joka on voittanut vuonna 2000 myös 500-kuutioisten maailmanmestaruuden. Roberts ja hänen poikansa ovat ainoat isä ja poika, jotka ovat voittaneet kuninkuusluokan maailmanmestaruuden. Robertsista käytettiin 1970-luvun lopulla lempinimeä King, sillä piti Euroopassa ajettujen ratojen kierrosennätyksiä "pilkkanaan".

Vuonna 2005 Roberts perusti oman tiimin, Team Roberts, jossa nykyään hänen poikansa Kenny Roberts Jr ajaa jonkinlaisella menestyksellä. Hän on voittanut vuoden 2000 500-kuutioisten maailmanmestaruuden.

Eddie Lawson

Eddie Lawson, Kalifornia, on entinen moottoripyöräilijä. Lawson on moottoripyöräilyn rata-ajon nelinkertainen maailmanmestari. Hänen varma ajotyylinsä ja sijoittuminen pistesijoille toi hänelle lempinimen "Steady Eddie" eli vakaa Eddie.

Lawson aloitti moottoripyöräilyuransa Etelä-Kaliforniassa ajamalla paikallisella hiekkaradalla. Kun riittävän hyvän kaluston löytyminen muodostui vaikeaksi, Lawson siirtyi rata-ajoon. Vuonna 1979 hän kauden lopputilastoissa sijoittui toiseksi kansallisessa AMA 250cc -sarjassa. Tämän jälkeen hänelle tarjottiin mahdollisuutta ajaa Kawasakin Superbike-tallissa ja hän voitti sarjan vuosina 1981 ja 1982.

Lawson hyväksyi Yamahan tarjouksen ja siirtyi ajamaan 500-kuutioisten maailmanmestaruussarjaan kaudella 1983. Ensimmäinen kausi sujui opetellessa, mutta jo seuraavana vuonna hän voitti sarjan ja juhli vuoden 1984 maailmanmestaruutta. Hän vei mestaruuden myös vuosina 1986 ja 1988, mutta ilmoitti tämän jälkeen siirtyvänsä kilpailevaan talliin Hondaan. Lawson voitti mestaruuden myös Hondalla vuonna 1989 ja hänestä tuli ensimmäinen ajaja, joka on voittanut maailmanmestaruuden peräkkäisinä vuosina eri talleissa.

Vuonna 1990 Lawson voitti Suzuka 8 Hours -kestävyysajon yhdessä japanilaisen Tadahiko Tairan kanssa. Hän lopetti uransa 1990-luvun alussa ja oli tuolloin kolmantena 500-kuutioisten kaikkien aikojen eniten voittoja keränneiden ajajien tilastossa.

Kevin Schwantz

Kevin Schwantz , Houston Texas, on yhdysvaltalainenentinen ratamoottoripyöräilijä. Koko MotoGP-uransa Suzukilla ajanut Schwantz lopetti aktiiviuransa kesken kauden 1995.

Schwantz voitti 500-kuutioisten luokkana tunnetun, nykyisen MotoGP-luokan maailmanmestaruuden kaudella 1993. 

Alfonso "Sito" Pons

Alfonso "Sito" Pons on Espanjalainen entinen ratamoottoripyöräilijä ja tallipäällikkö. Hän on kaksinkertainen 250cc-luokan maailmanmestari vuosilta 1988 ja 1989. Pons oli ensimmäinen Espanjalainen 250-kuutioisten maailmanmestari.

Sito Pons aloitti kilpailemisen juniorisarjoissa vuonna 1977. Hän ei ollut alkuvuosina kovinkaan menestyksekäs, mutta vuonna 1980 tullut nuorille kuljettajille tarkoitetun Streaker Cupin voitto oli edistysaskel uralla. Seuraavana vuonna hän pääsi osallistumaan 250cc-luokan MM-sarjan Belgian osakilpailuun villillä kortilla. Tallipaikan 250-kuutioisiin Pons sai kaudeksi 1983, mutta ensimmäinen kausi jäi kesken loukkaantumisen vuoksi. Kaudella 1984 tuli uran ensimmäinen osakilpailuvoitto. Sito Ponsin uran parhaat kaudet olivat 1986-1989. Hän oli neljä kautta peräkkäin MM-sarjan kokonaispisteissä kolmen parhaan joukossa. 500-kuutioisissa Pons kilpaili kolmena kautena, mutta ei päässyt kertaakaan palkintopallille ja oli kokonaispisteissä parhaimmillaan kymmenes.

Sito Pons lopetti kilpauransa kauden 1991 jälkeen ja perusti kaudeksi 1992 Team Honda Pons -kilpatallin. Talli kilpaili 500-kuutioissa ja sen kuljettajina oli muun muassa Àlex Crivillé, Carlos Checa, John Kocinski ja Loris Capirossi. Capirossi oli kaudella 2001 MM-sarjan kolmas. Kaudella 2003 talli muutti nimensä Camel Pramac Pons:ksi. Sen kuljettajista Max Biaggi oli MM-sarjan kolmas kahdesti. Kaudella 2010 Pons siirtyy tallipäällikköksi uuteen Moto2-sarjaan. Pons Kalex Team -tallin kuljettavat tulevat kilpailemaan saksalaisilla Kalexin pyörillä. 

Freddie Spencer

Frederick "Freddie" Burdette Spencer, Louisiana on kilpauransa lopettanut yhdysvaltalainen ratamoottoripyöräilijä. Hän on lajin kolminkertainen maailmanmestari. Spencer voitti 250-kuutioisten MM-sarjan vuonna 1985 ja 500-kuutioisten MM-sarjan vuosina 1983 ja 1985. Spencer teki historiaa voittamalla 250- ja 500cc -luokkien maailmanmestaruudet samana vuonna. Kukaan muu ei ole pystynyt vastaavaan. Hän oli 500-kuutioisten nuorin osakilpailuvoittaja ja nuorin maailmanmestari, kunnes espanjalainen Marc Márquez rikkoi molemmat ennätykset vuonna 2013.

Freddie Spencer, lempinimeltään Fast Freddie aloitti moottoripyöräilyuransa sorakisoissa. Ensimmäisen kerran hän kilpaili 5-vuotiaana. Ratakisaan Spencer osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1972 11-vuotiaana 100-kuutioisella Yamahalla. Ammattilaiseksi hän siirtyi vuonna 1978. Spencer voitti USA:n Superbike -sarjan osakilpailun alle 19-vuotiaana ja on nuorin osakilpailuvoittaja. Vuosina 1980 ja 1981 hän osallistui villillä kortilla kahteen MotoGP-osakilpailuun, mutta ei päässyt kummallakaan kertaa maaliin. Ensimmäisen täyden MM-sarjan Spencer kiersi kaudella 1982, jolloin hän voitti ensimmäisen MM-osakilpailunsa alle 21-vuotiaana ja oli kokonaispisteissä kolmas. Seuraavalla kaudella Spencer voitti uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden alle 22-vuotiaana. Hän voitti maanmiehensä Kenny Robertsin kahdella pisteellä. Kaudella 1984 Spencer voitti viisi osakilpailua ja oli kerran toinen, mutta niin monta osakilpailua jäi väliin, että hän oli kokonaispisteissä vasta neljäs. Freddie Spencerin paras kausi oli 1985 jolloin hän voitti sensaatiomaisesti sekä 250-kuutioisten että 500-kuutioisten maailmanmestaruudet. Hän voitti molemmissa luokissa seitsemän osakilpailua ja oli yhteensä 18 kertaa palkintopallilla. Spencer voitti viisi kertaa osakilpailun samana päivänä molemmissa sarjoissa.

Tuplamestaruuskauden jälkeen Spencer kärsi loukkaantumisista eikä saanut enää palkintopallisijoituksia. Hän ajoi seuraavan kerran täyden MM-sarjan vasta kaudella 1989, joka jäi myös viimeiseksi. Spencer ajoi vielä kaudella 1993 kolme osakilpailua ja lopetti sitten MotoGP-uransa. Yhdysvaltain Superbike-sarjassa hän ajoi vielä muutamia osakilpailuja ja päätti kilpauransa lopullisesti kaudella 1996.

Jarno Saarinen

Jarno Karl Keimo "Paroni" Saarinen, Turku - 20. toukokuuta 1973 Monza, Italia) oli suomalainen ratamoottoripyöräilijä ja lajinsa ensimmäinen suomalainen maailmanmestari, vuodelta 1972. Hän sai surmansa kilpailuonnettomuudessa Monzan radalla.

Saarinen tunnettiin uransa alkuaikoina siitä, että hän huolsi ja viritti moottoripyöränsä täysin itse. Saarisen alkuperäinen lempinimi oli Kissaparoni, jonka hänen veljensä antoivat kissoista pitävälle Saariselle. Myöhemmin se lyheni pelkäksi Paroniksi. Ulkomailla Saarisesta käytettiin lempinimiä The Baron ja Flying Finn ("Lentävä suomalainen").